Omakotitalot

Hometalkoiden omakotitalosivut pitävät sisällään suuren määrän tietoa eri aikakausien omakotitaloista ja niissä ajan kuluessa ilmenneistä ongelmista.

Tavoite

Käy katsomassa, mistä löydät kosteusvauriot eri vuosikymmenien omakotitaloissa. Saat selkeitä huolto-ohjeita, joilla vältät homevauriot.

Toiminnallisuus

Palvelussa käyttäjä voi ”koota” oman talonsa ominaisuudet ja perehtyä niihin pintaa syvemmältä, tehdä muistiinpanoja havaitsemistaan korjaustarpeista tai ongelmista sekä välittää niistä tietoa esim. ammattilaisille.

Erityistä huomiota on kiinnitetty mobiilikäyttöön (älypuhelin ja tablet).

Omakotitalo-osuuden sisältö

Käsittely kattaa 6 aikakautta vv. 1940-1990.

Aikakautta edustavan talon ominaisuudet on valittu erilaisten vaihtoehtojen joukosta. Käyttäjä voi itse vaihtaa rakennuksen osia ja koostaa oman kohteensa tiedot valitsemalla käytettävissä olevista vaihtoehdoista.

Käyttötapoja

Tietoa voi kukin hyödyntää käyttötarpeensa mukaisella tavalla. Tässä on esitetty joitakin tilanteita.

 

Aikakausitalot vv. 1940-1990

Tähän on koostettu mallina olevista aikakausitaloista niiden perustiedot sekä kaikki muistilistojen tulosteet.

Yksittäistä tarvetta tai tietyn rakennuksen osan ominaisuuksien tarkastelua varten näet tiedot parhaiten suoraan ohjelmasta. On tilanteita, joissa raporttimuotoinen tieto helpottaa asian käsittelyä. Kaikki nämä tulosteet voit itse tulostaa kerrostalosivulla omasta talostasi valintojesi mukaisin ominaisuuksin.

 

1940-luvun omakotitalo

Taloissa on yleensä hirsirunko, pystyrimalaudoitus ja pinnoitteena maalaus. Alapohjana on maanvarainen tai tuulettuva alapohja. Ilmanvaihto on painovoimainen.

Muistilistaraportit

1950-luvun omakotitalo

Taloissa on yleensä rankarakenteinen puurunko, verhouksena puupanelointi ja pinnoitteena maalaus. Alapohjana on maanvarainen tai tuulettuva alapohja. Ilmanvaihto on painovoimainen. Taloihin on yleisesti tehty lisälämmöneristyremontti.

Muistilistaraportit

1960-luvun omakotitalo

1960-luvulla yleistyi matalat harjakatot. Kantavana runkona on yleisesti rankarakenteinen puurunko, verhouksena puupanelointi, tiilimuuraus tai asbestisementtilevy. Uutena ilmanvaihtojärjestelmänä painovoimaisen ilmanvaihdon rinnalla yleistyi koneellinen poistoilmanvaihto. Taloihin on yleisesti tehty lisälämmöneristyremontti.

Muistilistaraportit

1970-luvun omakotitalo

1970-luvulla taloista tehtiin entistä matalampia. Lattianpinta rakennettiin lähelle maanpintaa ja matalat perustukset valesokkelirakenteineen yleistyivät. 70-luvun pientalossa on tyypillisesti matala harjakatto tai tasakatto. Ilmanvaihtojärjestelmänä on monesti painovoimainen ilmanvaihto tai koneellinen poistoilmanvaihto. Kantavana runkona taloissa on yleensä rankarakenteinen puurunko tai tiilimuuraus ja verhouksena puuverhous, tiilimuuraus tai asbestisementtilevy. Taloihin on yleisesti tehty lisälämmöneristyremontti.

Muistilistaraportit

1980-luvun omakotitalo

Talojen runkona on yleensä rankarakenteinen puurunko tai tiilimuuraus. Ulkoverhouksena käytettiin paljon puupanelointia ja tiilimuurausta. Perustus on matala, usein valesokkeliperustus. Jyrkkäkattoiset pientalot ns. käkikellotalot olivat yleisiä, myös aumakattoisia rakennuksia pystytettiin paljon. Ilmanvaihtona on koneellinen poistoilmanvaihto, myös koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto alkoi yleistymään.

Muistilistaraportit

1990-luvun omakotitalo

Talojen runkona on yleensä rankarakenteinen puurunko tai tiilimuuraus. Myös kevytsora- ja kevytbetonirakenteisia taloja pystytettiin. Ilmanvaihtojärjestelmänä on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto tai koneellinen poistoilmanvaihto. Märkätilojen vedeneristäminen tuli pakolliseksi vuonna 1999.

Muistilistaraportit

Sisältöasiantuntijat:

Tuula Syrjänen, Hengitysliitto

Tommi Riippa, Hengitysliitto

Tapani Moilanen, Hengitysliitto

Tapio Rokkonen, Hengitysliitto

Juhani Pirinen, ympäristöministeriö

Sivuston kuvat:

Mainostoimisto Grafical Oy

Pertti Heikkinen, Savora Oy

Tuula Syrjänen, Hengitysliitto

Tommi Riippa, Hengitysliitto

Tapani Moilanen, Hengitysliitto

Tapio Rokkonen, Hengitysliitto

Juhani Pirinen, ympäristöministeriö

Toteutus ja viestintä

Petri Jyrkkä, TaloPeli - Visual computing Oy

Janne Sikiö, DiCode Oy

Matti Kuusniemi, 3Dolli Oy

Heidi Keso, Empiros Oy